https://jalostus.kennelliitto.fi/frmSukutaulu.aspx?RekNoI=FI10780%2F13&ReknoE=FI18739%2F18&fbclid=IwAR1PGYphBXedl6LGDfA9z_pZ2cGHFII0VVNIL9Mz2yBn0xq65TOjS6uHrDk
]]>]]>
Vaikka Lenni onkin kovin energinen poika, osaa hän myös välillä ottaa hyvinkin rennosti, kuten kuvasta näkyy :D
Viime ja tällä viikolla kävimmekin sitten pentujen kanssa vähän uusissa paikoissa tutustumassa. Viime viikolla kävimme yhtenä aamuna päiväkodilla, missä lapset pääsivät pentuja silittelemään aikuisen sylistä käsin. Tällä viikolla meille tuli kutsu vielä Palvelukeskukseen, jossa puolestaan ikäihmiset pääsivät ihastelemaan pentuja. Vieläpä eilen käytiin toisellakin päiväkodilla lapsia ilahduttamassa. Pennut olivat kaikissa näissä uusissa tilanteissa ihanan reippaita, joskin päiväkodeilla nukahtivat jo kesken kaiken :) Kuvat näistä paikoista eivät onnistuneet kovin hyvin, eikä niissä tietenkään näy tunnistettavasti kasvoja, joilta ihailevat iloiset ilmeet paistoivat läpi, mutta ehkä niistä vähän välittyy tunnelmia päiväkodilta ja palvelukeskukselta.
https://jalostus.kennelliitto.fi/frmSukutaulu.aspx?RekNoI=FI14122/12&ReknoE=FI52725/13
Lumi synnytti 21.8.2018 terveen pentueen, jossa on 3 bluemerle-narttua ja yksi tricolour-uros. Tällä kertaa tyttöjen osalta kotien löytyminen sujui nopeasti. Olin päättänyt itse pitää yhden tytöistä ja Ari halusikin myös yhden tytön itselleen harrastuskoiraksi, joten se muuttaa vanhemmilleni, sitten oli enää valittava kolmannelle tytölle koti. Pentukyselyitä tuli paljon ja kaksi perhettä kävi luonamme tutustumassa pentuihin. Molemmat perheet olivat aivan ihania, joten viimeisen tytön kodin osalta valintaa jouduttiin miettimään, mutta meillä on erittäin vahva tunne, että hyvä päätös saatiin aikaiseksi.
Sitten vielä Lenni... Lenni on mielettömän energinen ja komean värinen poika. Se on jo nyt valloittanut monen ihmisen sydämen ja tulee varmasti valloittamaan vielä monen monta lisää. Lennillä on ollut myös paljon kyselijöitä, mutta vielä ei ole tullut meidän mielestä sitä oikeaa perhettä vastaan. Lenni on ollut alusta saakka pentueen toimeliain ja se on oppinut monet asiat ennen tyttöjä, muun muassa kävelyn. Koska Lenni tuntuu nyt jo olevan muita paljon aktiivisempi ja räväkkä luonteeltaan, etsimme sille ensisijaisesti kotia, jossa harrastuksena olisi jokin vauhdikas laji, kuten agility. Lisäksi toivoisimme, että se pääsisi käymään näyttelyissä. Emme tietenkään voi taata menestystä missään lajissa, mutta pelkäksi kotikoiraksi tuosta energiapakkauksesta ei ole.
Lenni on energisyytensä lisäksi hyvin rohkea ja määrätietoinen luonteeltaan ja tykkää kovasti vetoleikeistä, juoksemisesta päättömästi ja painimisesta siskojen, emän sekä perheen aikuisen koiran kanssa. Olenkin jo monelle sanonut, että vaikka jo ennen pentueen syntymää sanoin, että jos saisi päättää, haluaisin mieluummin merle-tytön kuin trikkitytön, niin nyt kun on nähnyt Lennin, olisi todella vaikea olla valitsematta sitä merlejen sijasta, mikäli se olisi tyttö. Minun ja vanhempieni koirat ovat kuitenkin pelkästään narttuja, joten uroksen lisääminen laumaan, jossa juoksuisia narttuja on monta, olisi turhan haastavaa. Siksi Lenni vielä etsii sitä omaa aktiivisista kotia. Mikään kiire meillä ei ole luopua Lennistä, sillä ensisijainen toive on löytää se oikeasti hyvältä tuntuva aktiivinen koti, oli luovutus sitten samaan aikaan muiden kanssa tai myöhemmin.
Ohessa vielä linkki videoon, jossa joitakin parhaita paloja Lennin ensimmäisistä viikoista <3
https://www.youtube.com/watch?reload=9&v=zKlYfDyyh1s&feature=youtu.be
Tässä myös kuvat pentueen tytöistä <3
Iisa
Justiina
Kerttu
Onneksi luovutukseen on vielä melkein kaksi viikkoa, niin ehtii näiden kaikkien pienten touhuja vielä ihastella<3
-Jenni
]]>
Onnelliset vanhemmat ovat Silverflocks Spring Estelle "Moona" ja C.I.B POHJ & FI & SE & NO MVA HEV-13 POHJV-13 V-13 Minitiimin Unique Like Me "Nacho".
Aikanaan kävimme ultrassa ja siellä saimme iloksemme kuulla, että kyllä siellä niitä pupseja on tulollaan useampikin.
Huhtikuun 15. päivä Moona sai 5 ihanaa pentua. 3 tyttöä ja 2 poikaa. Todella tasainen viisikko, joiden syntymäpainot olivat 152 g, 180 g, 181 g, 185 g ja 190 g.
Ylpeä emo 2 päivän ikäisten kanssa:
Aatu, 1 viikko
Bertta, 1 viikko
Cecilia, 1 viikko
Dana, 1 viikko
Eemeli, 1 viikko
Nyt olemme saaneet seurata valtavan nopeaa pentujen kehitystä jo reilut kaksi viikkoa. Kutsumanimet ovat Aatu, Bertta, Cecilia, Dana ja Eemeli. Jokainen on kasvanut tasaisesti ja kaksi pennuista on jo ylittänyt 700 gramman rajan.
Silmat aukesivat 11-13 vrk iässä. Samoihin aikoihin viisikko opetteli käyttämään jalkojaan ja nyt pitää olla pentulaatikon kulkuaukossa jo korokelaita. Siitä huolimatta pari pennuista on kiivennyt jo maailmaa avartamaan pentulaatikon ulkopuolelle. Sisukkaita pieniä sheltinalkuja täällä siis kasvaa.
]]>
Vuosi 2014 oli monipuolinen ja mieleenpainuva. Kerron tässä lähinnä tiivisteltynä kaikkien shelttiemme tulokset.
Iitu
Vuoden alkaessa ajattelin, että Iitu saa silloin tällöin poiketa kisaradoilla, sillä into ja vauhti tuntuivat kadonneen. Kun sitten menimme kisaamaan, Iitu syttyi oikeastaan parhaimpaan agivuoteensa, ainakin tähän asti. Olen äärettömän onnellinen siitä kaikesta onnesta ja ilosta, yhdessä tekemisen riemusta, mitä tänä vuonna Iitun kanssa sain kokea.
Iitu teki agiradoilla peräti 15 nollatulosta, joista kerran triplanolla ja vielä toisella kerralla tuplanolla. Iitulla olisi näin ollen vaikka SM-nollatkin kasassa ihan hyvissä ajoin. Vauhti on hiukan rauhallisempaa kuin kärkipään menijöillä, mutta työskentely radalla on täsmällistä. Iitu tuntuu tietävän pienestä eleestäkin, mikä este seuraavana on vuorossa. Vuoden päätteeksi yllettiin ensin 3. ja viimeisissä kisoissa peräti 2. sijalle.
Yksi 0-radoista on erityisesti jäänyt mieleeni. Iitun osaamisesta se kertoo paljon. Kaaduin ennen toiseksi viimeistä estettä, mutta Iitu tunnollisesti noudatti ohjaustani ja siitäkin radasta saatiin siis puhdas suoritus. Aikaa varmasti hukkasin Iitun menosta. Iitu, niin rakas.
kuva: Mirkka Kalmari:
Ella
Ella tuotti jälleen iloa kiitämällä agiratoja huimaa vauhtia. Vauhti tietysti toi mukanaan virheitäkin, varsinkin kun kartturilla ei enää sitä vauhtia riitä niin kuin pitäisi. 0-tuloksia tuli kuitenkin vuoden aikana 7, joista kuusi kertaa olimme palkintosijoilla. Parhaimpina ja tietysti ihanimpina ratoina ne kaksi nollavoittoa, joilla sertitkin tulivat.
25.5.2014 Ella sai ensimmäisen AGI-SERTinsä 3-luokasta voittamalla Elina Hannikaisen tuomaroimalla radalla tuloksella -8,21 s.
Toinen 0-voitto tuotti Ellalle toisen AGI-SERTin 26.10.2014 Anne Viitasen radalta, tuloksella -2,39 s. Erityisen tuosta voitosta ja sertistä teki se, että Ella teki luokassaan ainoan nollatuloksen vaikka luokassa oli 24 koiraa. Ei niitä 0-tuloksia muissakaan luokissa roppakaupalla tullut, joten se nostaa tuon suorituksen erityisen korkealle mielessäni.
Vuoden lopussa Ella sai Imatran kennelkerholta tittelin Vuoden agilitykoira 2014:
Palkitsemisen jälkeisenä yönä shelttitriomme teki jotain, mikä jäi varmasti loppuiäksi mieleemme. Sitä tarkemmin erittemättä voin vain sanoa, että koirat ovat ihmisen parhaita ystäviä, niin arjessa kuin hätätilanteessakin.
Moona
Moona kävi vuoden aikana kuudessa näyttelyssä, joista tuloksena 5 x ERI, 4 x luokkasijoitus avoimessa luokassa, SA ja yksi EH.
Agilitykisoihinkin käytiin hiukan tuntumaa ottamassa ja nuorimmalla prinsessallamme on nyt ensimmäinen LUVA ykkösluokasta hankittuna. 0-voitto 6.9.2014 aika -6,77 s, tuomari Minna Väyrynen.
Vuosi on ollut kaiken kaikkiaan ihan mahtava. Iitu, Ella ja Moona ovat meille rakkaita perheenjäseniä, jotka tuovat paljon erilaista sisältöä elämäämme. On ollut jännitystä, iloa, ja vaikka mitä, ihan pikkuisen huoltakin, mutta ainahan sitäkin elämään mahtuu.
Nyt suunnataan alkaneeseen vuoteen 2015 mielenkiinnolla, uutta odotellen, yhdessä harrastaen ja elämästä nauttien. Eihän sitä tiedä, mitä kaikkea ihanaa voikaan tulevaisuus tuoda!
]]>Tärkeimpänä tapahtumana pidän sitä, että Iitukin agiliiteli 3-luokkaan. Voitto-sert tuli Joensuusta 8. kesäkuuta. Ihanneaikakin alittui 5,98 sekunnilla. Ihana Iitu!
Ella on 3-luokassa kirmannut itselleen jo 5 hyppyradalta nollatuloksen. Ajatkin ovat olleet hyviä, mutta kilpailu on tiukkaa. Esimerkiksi Joensuussa ero voittajaan oli 1,55 s, mutta siihen puoleentoista sekuntiin mahtui monta koiraa ja Ella ylsi sijalle 6 (kertonee kisojen tiukkuudesta).
Moona on käynyt ainoastaan yhdessä näyttelyssä pääsiäisen jälkeen. Mikkeliin 6.heinäkuuta tulin ilmoittaneeksi toivein, että turkki ehtisi hieman kasvaa. Ei kasvanut, joten menin aika pienin odotuksin, ajatuksena saada arvostelu rakenteesta, joka Moonalla on mielestäni ihan mallikelpoinen. Iloksemme Paula Rekiranta oli samaa mieltä ja tuloksena oli hieno arvostelu ja JUN ERI 3 SA!
Siinäpä ne tärkeimmät. Kirjoittelin jo aiemmin pidemmästikin, mutta väärän napin painalluksella kaikki katosi bittiavaruuteen.
Torstaina oli vuorossa Ellan kisat Kotkassa. Agiradoilta hylkäykset mutta jälleen hypäriltä 0! Tällä kertaa aika -2,25 s riitti neljänteen sijaan. Varmistelin aika monessa kohdassa, ettei virheitä tulisi ja siihen sitä aikaa kului.
Sunnuntaina oli vuorossa oman seuran järjestämät kisat. Tällä kertaa Lappeenrannassa. Iitu teki toisinnon Kotkan toisesta radasta. Kontaktivirhe ja kielto keinulle. Tuloksena 10. Hämmästyksekseni tulos riitti kuitenkin voittoon.
Ella sai 3-luokan ensimmäisen agiratatuloksen, 10 ja seitsemäs sija. Ihanneaika alittui kuitenkin 9,71 sekunnilla. Oli tosi hyvä fiilis tehdä rataa, kunnes okserin rima kolahti alas. Ajatukseni kai katkesi hetkeksi ja sen seurauksena tuli heti perään puomin kontaktivirhe.
Hyppyradalla Ella otti jo kolmannen 0-tuloksen! Ihanneajan alitus 5,17 sekunnilla riitti jälleen 3. sijaan.
Paljon on opittavaa ja korjattavaa tekemisessä, mutta olen todella tyytyväinen siihen, miten ensimmäiset kolme viikkoa on Ellan kanssa 3-luokassa mennyt.