Tämän viikonlopun Iitu ja Ella ovat saaneet olla mökillä. Sehän tarkoittaa tavallista enemmän ulkona vapaana olemista ja Ellan mielestä sitä, että kaikilla on aikaa ja tarmoa jatkuvasti leikkiä - siis ihan jatkuvasti!

Itselleni tänne tulo oli tunteita herättävä. Toisaalta tuntui hyvältä päästä rakkaaseen paikkaan, toisaalta huomasin, ettei tulo ollut helppo. Tännehän ei alkuperäisten suunnitelmien mukaan ollut vielä asiaa ja myöhemmin tänne päästyämme porukkamme kokoonpano oli kuviteltu aivan toiseksi. On siis läpikäytävä tunteiden tasolla nämä kaikki tilanteet erikseen...

Eilen kävimme veneajelulla Saimaalla. Iitu pääsi mukaan ensimmäistä kertaa tänä kesänä ja oli selkeästi sitä mieltä, ettei ollut jäänyt mistään mukavasta paitsi, vaikkei aiemmin päässytkään. Mökillä lähtiessämme oli ihan tyyni sää. Päästyämme tuonne isommille selille, aallokkoa olikin jonkin verran. Iitu ei pidä ollenkaan aallokosta vaan haluaa olla koko matkan sylissä. Ella sen sijaan oli taas onnellinen. Ei sentään siellä aallokossa mennyt veneen reunalle tuulta nuuskimaan, mutta tyynemmissä kohdissa nautiskeli silminnähden. Ei tullut uusia kuvia otettua, taidanpa laittaa aiemmin otetun kuvan Ellan nautiskelusta.

Iitu alkoi eilen palailla iloisemmaksi itsekseen. Halusi jo kiskoa lelua ja muutenkin silmiin on alkanut palata iloinen katse. Tänä iltana olis vuorossa tikkien poisto, saa nähdä, mitä mieltä on sen jälkeen hyvästä ystävästäni, joka operaation suorittaa .

Lomaa odotellessa

Virpi