Kuluneiden viikkojen aikana olemme jatkaneet tavalliseen tapaan treenien parissa. Iitu oli aluksi vähän tavallista laiskempi tekemään mitään. Mietin jo, pitäiskö pitää taukoa, mutta kun Ari läksi vaihteeksi treeneihin mukaan, niin neitihän innostui taas. Toinen asia jonka olin ajatellut vaikuttavan tuohon innottomuuteen oli se, että olen pitänyt Iitun kevythäkissä treeneissä sen aikaa kun toiset menevät radalla. Iitu kyllästyy helposti moiseen odotteluun. Kun sitten itse vein Iitun treeneihin eikä häkkiä ollut mukana, ajatus osoittautui oikeaksi. Iitu meni innokkaasti ja tyylipuhtaasti rataa . Täytynee siis kestää se, että Iitu välillä haukkuu toisten menoa, eipähän lopahda innostus ja vaihdu pelkkään ruohomaton nuuskimiseen.

Ella sen sijaan on jatkanut entiseen vauhdikkaaseen tyyliinsä. On ilahduttanut minua oppimisellaan, vauhdillaan agissa ja yllättänyt myös tokon puolella kun alkaa sielläkin suht vähällä harjoittelulla oppia asioita - vaikka siellä pitää olla r-a-u-h-a-l-l-i-n-e-n .

Jossain vaiheessa eksyin leluosaston lähelle. Oli pakko ostaa tytöille uusi lelu kun kepo tuumi "mitähän tytöt tuosta tykkäis". Pakkohan se oli testata

ja tytöthän tykkäsivät 

Viikko sitten käytiin pyörähtämässä Jyväskylän näyttelyssä. Epäilytti viedä kehään shetlanninkarvatonta koiraa, mutta Helskon kennelin Taru on todella taitava taikomaan muutaman karvan omaavasta koirasta junnuluokkakelpoisen shelttineidon. Sovimme, että Ellan kasvattaja esittelee neitosen kehässä, mutta kehään päästyään Ella pisti ihan ranttaliksi koko jutun. Pikainen esittäjän vaihto ja niinpä menin itse kehään vapisemaan . Onneksi pahin jännitys pysyi kai piilossa . Ainakin sellaista kommenttia sain jälkeenpäin. Ella esiintyi oikein kauniisti ja tuloksena oli eh. Olin siihen tosi tyytyväinen. Edellisen näyttelyarvostelun pyöreä kallo oli muuttunut hyväksi litteäksi kallo-osaksi, kroppa oli tuomarin mieleen, jne.

Jyväskylästä suunnattiin Kuopioon Ellan kasvattajan luo Mintolan kenneliin. Siellä ihastelimme 3-viikkoisia Ellan siskoja (eri isä kylläkin) sekä Iitun siskon (sama isä) viikon vanhaa soopelitytärtä. Kyllä oli kaikki pennut aivan ihania .

Jenni ja Taica olivat viikko sitten viettämässä viikonloppua luonamme. Vauhtia riitti kun shelttitytöt leikkivät innolla keskenään.

Viime maanantaina käytiin kaikkien kolmen sheltin kanssa eläinlääkärin luona. Taica otti rokotuksen rauhallisesti ja käyttäytyi kaiken kaikkiaan tosi hienosti ja reippaasti. Iitulta otettiin verikoe. Ella puolestaan syynättiin tarkasti. Silmätutkimuksen tuloksena toinen silmä terve, toisessa crd, sydän oli kunnossa, samoin polvet ja kyynärät, mutta ikävä kyllä lonkkakuvat lähtivät kennelliittoon arvosanoin D/C .